Jyrki Sukula

Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula. Katsomme miehen kanssa paljon kokkiohjelmia. Keittiöohjelmat kulkevat siinä sivussa, jotain näissä ohjelmissa on erityistä. Tänään katsoimme iltapalalla Jyrki Sukulaa ja siinä katsoessani minulle valkeni monenlaisia asioita. Yhtäkkiä, salamana taivaalta löysin yhtäläisyyksiä, joita en ollut osannut ajatellakaan.

Tulin kaapista facebookissa blogin suhteen ja sain kommentointia, jota arvostin. Kommentit pistivät lopulta miettimään ja löysinkin ehkä itseäni sieltä kommentointien ja vastakommentointien seasta. Tämä siis johdantona siihen, että nämä asiat ovat kovasti olleet mielessä tässä viime päivinä ja siksi ehkä aukenivat minulle yhtäkkiä ja yllättäen.

Sukula on ohjelmassaan ravintoloissa, joissa asiat tehdään tietyllä tavalla, poikkeuksetta yleensä huonommin kuin ne voitaisiin tehdä. Nuoret kokit menevät töihin ravintoloihin, joissa on "aina toimittu näin" tai joissa omistaja, toinen kokki, kuka tahansa "vaatii" tietynlaista toimintaa. Nuori kokki tyytyy kohtaloonsa, unohtaa hienot ajatuksensa ja alkaa töihin. Ei tarvitse pitkään tehdä masentavalla tavalla ja omien standardien ulkopuolella töitä, kun siihen turtuu. Ei enää edes pyri parempaan. Sama toistuu mielestäni kätilön työssä. Monilla nuorilla kätilöillä on hienoja ideologioita ja ajatuksia, mutta jo harjoitteluaikoina toiset kätilöopiskelijat lannistuvat vanhempien kätilöiden työtapojen alle. Kätilötyön opettajat yrittävät sanoa, että harjoittelussa kannattaa toimia ohjaajan tavalla ja valmistuttuaan ja työelämässä sitten etsiä omia toimintatapojaan, mutta jos opiskelijalle osuu oikein kärkäs ohjaaja harjoitteluun ja jos opiskelija on yhtään hiljaisempi tai herkempikin, vanhemman kätilön kommentit voivat muuttaa ideologian massatyöksi.

Sen sijaan, että ohjaavan kätilön sanoista ja tekemisistä pitäisi lannistua, niistä pitäisi poimia ne itselle oikeat tavat, prosessoida ja miettiä, kunnes löytää itselleen toimivimmat ja oikeimmat. Työelämässä lannistunut vastavalmistunut kätilö ajautuu helposti nurkkaan, mistä toimii ainoastaan muiden "hyväksymällä" tavalla. Aletaan toimia yhteisön yleisesti hyväksymien toimintamallien mukaisesti eikä uskalleta poiketa totutuista tavoista ja muiden hyväksymistä ja suosimista malleista enää ollenkaan. Karaistua tässä pitäisi, mutta onko reilua, että ennen kuin voit olla hyvä kätilö, sinun pitää olla karaistunut kaikkeen paskaan, mitä suuntaasi syydetään?

Kenen kunnioituksen ansaitsee alistumalla, tekemällä aina vastoin omaa järkeään ja omia ideologioitaan. Jos omaa ajatusmallia on mahdollista toteuttaa, miksi ei toteuttaisi! Miksi et sanoisi, että "minun mielestäni tässä voitaisiin toimia näinkin". Tai kysyisi perusteluita toisen toimintamallille - ja sitten esittäisi omia perusteluitasi perään. Tieto lisää mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja omien hyvien toimintatapojen löytämiseen. Yhden hyvä tapa ei ole kaikkien hyvä tapa.

Sain viitosen viimeisestä "järkevästä" tentistä. Jotenkin se luo uskoa ja järjestystä ja antaa kuitenkin myös toivoa siitä tulevaisuudesta, missä minulla olisi oma tapani toimia, minun tapaani kunnioitettaisiin ja olisin oikeasti ansainnut sen kunnioituksen. Olen sitten missä työssä tahansa.

Toinen Sukulan ohjelmasta muistiin jäänyt asia on se, että koskaan ikinä älkää tytötelkö tai pojatelko muita. Mikään ei ole niin loukkaavan kuuloista kuin jatkuvasti puhutella alaisia "tytöiksi" tai "poitsuiksi". Mental nte to self. Jos joskus sinulla on opiskelija ohjauksessasi, muista hänen nimensä!