Kätilön 10 käskyä; nro1

Törmäsin The Royal College of Midwives:n Supporting Normal Birth-kampanjan sivuille internetin ihmemaassa. Sivuilta löytyy tulevaisuudessa toivottavasti paljon tutkimustietoa luonnollista syntymää ja synnytystä tukevasta kätilötyöstä ja jo nyt sieltä löytyy apuja panikoivalle kätilöopiskelijalle. Ajattelin tulostaa sekä tämän Ten top tips että tämän Getting off the bed itselleni muistutukseksi jatkoa ajatellen. Ajattelin nyt lisäksi käydä tässä itselleni läpi noita kymmentä kohtaa. Pohdinta avaa ajatusta taustalla ja toivottavasti ajatus jää sitten tukevammin mieleen.

Ensimmäinen kohta listassa, Wait and See:

The one single practice most likely to help a woman have a normal
birth is patience. But in order to be able to let natural physiology
take its own time, we have to be very confident our own knowledge
and experience. To do this, we need to be able to acquire more
knowledge and experience of normal birth - and know when the
time is right to take action. 

Kärsivällisyys on hyve. Sekä tässä päivittäisessä arjessa että sitten työmaailmassakin. Jos ei ole mitään hätää, mitään kiirettä, miksi kiirehtiä. Synnytys kestää tavallisesti muutamasta tunnista vuorokausiin, jos siihen ei puututa lääketieteellisesti. Synnytystä voidaan tietenkin yrittää vauhdittaa lääkkeillä tai luonnonmukaisemmilla keinoilla, kuten akupunktiolla tai vyöhyketerapialla, rentoutusmenetelmillä ja muilla vastaavilla, mutta monesti vauhdittaminen ei ole tarpeen, jos äidillä tai lapsella ei ole hätää. Erityisesti synnytyksen alkuvaiheessa synnyttäjän olisi tärkeää saada rauhassa levätä, jotta hän jaksaisi loppuun asti. Olen itse ottanut tavaksi neuvoa loppuraskaudessa äitejä lepäämään ja rentoutumaan sen sijaan, että he yrittäisivät siivoamalla ja rappuja ravaamalla saada synnytystä käynnistymään. En sitten tiedä, uskotaanko minua. :D

Kun synnyttäjä tulee sairaalaan, sairaalan kello pyörähtää käyntiin. Jos kätilö haluaa pysäyttää kellon, häneltä vaaditaan kykyä puolustaa omaa kantaansa, puhua synnyttäjän puolesta ja vankkaa ammattitaitoa. Pitää tietää tarkalleen, missä tilanteissa synnytyksen kulkuun pitää puuttua lääketieteellisin keinoin ja lisäksi pitää olla varma omasta ammattitaidostaan. Itsevarmuus ei tietenkään riitä, lisäksi pitää vakuuttaa muut siitä, että tietää mitä on tekemässä - muut kätilöt sekä osaston lääkärit. Pitää osata perustella ja argumentoida.

Kiire osastolla asettaa omat haasteensa argumentointiin. Parhaiten luonnollista syntymää voi tukea olemalla läsnä synnyttäjän kanssa ja kiireessä kätilöllä ei välttämättä ole mahdollisuutta istua synnyttäjän kanssa synnytyshuoneessa pitkiä aikoja yhteen putkeen. Tällöin doulasta olisi huomattavan paljon hyötyä, doula mahdollistaisi jatkuvan tuen ja siten tukisi luonnollista syntymää. Melko suurella varmuudella kätilöt haluaisivat itse tarjota jatkuvaa tukea ja läsnäoloa, mutta jos se ei ole mahdollista, synnyttäjältä ei pidä kieltää doulaa, joka voi tuon tuen tarjota.

Missä vaiheessa sitä sitten on valmis odottamaan, odottamaan, odottamaan. Kuinka monessa synnytyksessä pitää ensin olla mukana. Go with the flow? Aion ainakin yrittää, lisää tietoa, ikuisesti.